Heikki Hietala: Hotelli Tulagi
Sitruuna 2014
Tulagi Hotel 2010
Suomentanut Seppo Raudaskoski
Kansi Satu Kontinen
Kotimainen, englannista käännetty romaani
Jack poimi lattialta puolutyhjän olutpullon, maistoi sen väljähtynyttä sisältöä ja näpräsi repsottavaa etikettiä peukalollaan, Hän tarvitsi jotakin joutavaa oheispuuhastelua voidakseen keskittyä ja pystyäkseen palauttamaan mieleensä sen lennon, sillä se oli muuttunut hänen muistissaan melkein saavuttamattomaksi. Fossiiliksi, jonka päällä oli kuoletettujen tunteiden sedimenttiä.
Hän lähti synkille vesille.
Toinen maailmansota on ohi ja merijalkaväen hävittäjälentäjänä toimineen Jack McGuiren arki sujuu Salomonsaarilla perustamansa hotelli Tulagin askareissa. Sodan muistot eivät kuitenkaan jätä Jackia rauhaan ja vielä voimakkaammaksi muistot yltyvät, kun sota-aikaisen ystävän Donin leski Kay Wheeler saapuu jututtamaan Jackia. Myös monet hotellivieraat ovat kokeneet sota-ajan kauhuja. Jackin levoton mieli ja ujo luonne saavat miehen käymään omaa sisäistä taisteluaan, muistelemaan tuskaisiakin kokemuksia.
Heikki Hietalan romaani Hotelli Tulagi on yhdessä suhteessa mielenkiintoinen romaani: se on kustantajansa mukaan "tiettävästi ensimmäinen suomalaisen englanniksi julkaisema romaani". Englanniksi kirjoitetun, kauniskantisen esikoisromaanin on suomentanut Seppo Raudaskoski.
Kun Hietalan kirjaa lukee, ei ihmettele lainkaan että Hietala on kirjoittanut romaaninsa ensin englanniksi. Kyseessä on näet maailmanluokan lukuromaani. En väitä, että kirja uppoaisi täysin omaan makuni enkä myöskään sano, etteikö romaanissa olisi omat heikkoutensa, mutta Hotelli Tulagi on kokonaisuutena niin hyvin toimiva, että se sopisi kansainväliseksi bestselleriksi: päähenkilö on amerikkalainen, tapahtumapaikkoina ovat hotelli Salomonsaarilla sekä takaumissa Yhdysvaltain keskilänsi ja toisen maailmansodan aikaiset taistelulennot Tyynellämerellä.
Myös tarina on kansainvälisen lukuromaanin tasoa: muistot sodasta ja ystävistä, parisuhteista ja taisteluista ovat sellaisia, jotka puhuttelevat laajaa yleisöä. Jack on kelpo päähenkilö, joka asettuu siihen sympaattisten, sodan sirpaloittamien mieshahmojen jatkumoon, joita tällainen kirjallisuus tuottaa ja jollaisia lukijat usein rakastavat. Jackin lapsuuden ja nuoruuden kuvaus ihastuttaa: mennyt ja nykyisyys kohtaavat Jackin persoonassa.
Hietala kirjoittaa tunteikkaasti, muttei liian. Kieli on paikoin kömpelöä, mutten tiedä millaista alkuteksti on ollut; luenko Hietalan vai suomentajan kieltä? Sinänsä Raudaskoski on kääntänyt romaanin ihan mallikkaasti, mutta esimerkiksi alun lainauksen tunteiden "sedimentin" olisi voinut korvata vaikka kerrostumilla. Aivan kaikki muutkaan romaanin osaset eivät sovitu yhteen. Hotellivieraiden tarinoissa on paljon tarttumapintaa, mutta en usko että romaani olisi kärsinyt, vaikka joku kokemus olisi jätetty pois. Taistelukohtaukset ovat vetäviä, mutta on tietenkin lukijasta kiinni, minkä verran niistä saa irti. Minä en tempautunut mukaan ilmataisteluihin, mutta moni bloggaajakollegani on viehättynyt niistä. Hyvin kirjoitettuja, paikoin henkeäsalpaavia ne toki ovatkin, Hietala selvästi tuntee sen mistä kirjoittaa.
Kokonaisuudessaan Hietalan romaani on sympaattinen ja sujuvalukuinen. Siinä on Tyynenmeren aaltojen kimallusta, suomalaislukijoille pientä tekstuaalista bongattavaa, sodan pauhua ja kaiken lisäksi aivan erityistä elokuvallisuutta. Hotelli Tulagin näkisin mielelläni valkokankaalla tai televisioruudusta.
--
Hotelli Tulagin ovat lukeneet muun muassa Isa, Hemuli, Linnea, Norkku, Maija, Zephyr, Satu ja Tani.
Sitruuna 2014
Tulagi Hotel 2010
Suomentanut Seppo Raudaskoski
Kansi Satu Kontinen
Kotimainen, englannista käännetty romaani
Jack poimi lattialta puolutyhjän olutpullon, maistoi sen väljähtynyttä sisältöä ja näpräsi repsottavaa etikettiä peukalollaan, Hän tarvitsi jotakin joutavaa oheispuuhastelua voidakseen keskittyä ja pystyäkseen palauttamaan mieleensä sen lennon, sillä se oli muuttunut hänen muistissaan melkein saavuttamattomaksi. Fossiiliksi, jonka päällä oli kuoletettujen tunteiden sedimenttiä.
Hän lähti synkille vesille.
Toinen maailmansota on ohi ja merijalkaväen hävittäjälentäjänä toimineen Jack McGuiren arki sujuu Salomonsaarilla perustamansa hotelli Tulagin askareissa. Sodan muistot eivät kuitenkaan jätä Jackia rauhaan ja vielä voimakkaammaksi muistot yltyvät, kun sota-aikaisen ystävän Donin leski Kay Wheeler saapuu jututtamaan Jackia. Myös monet hotellivieraat ovat kokeneet sota-ajan kauhuja. Jackin levoton mieli ja ujo luonne saavat miehen käymään omaa sisäistä taisteluaan, muistelemaan tuskaisiakin kokemuksia.
Heikki Hietalan romaani Hotelli Tulagi on yhdessä suhteessa mielenkiintoinen romaani: se on kustantajansa mukaan "tiettävästi ensimmäinen suomalaisen englanniksi julkaisema romaani". Englanniksi kirjoitetun, kauniskantisen esikoisromaanin on suomentanut Seppo Raudaskoski.
Kun Hietalan kirjaa lukee, ei ihmettele lainkaan että Hietala on kirjoittanut romaaninsa ensin englanniksi. Kyseessä on näet maailmanluokan lukuromaani. En väitä, että kirja uppoaisi täysin omaan makuni enkä myöskään sano, etteikö romaanissa olisi omat heikkoutensa, mutta Hotelli Tulagi on kokonaisuutena niin hyvin toimiva, että se sopisi kansainväliseksi bestselleriksi: päähenkilö on amerikkalainen, tapahtumapaikkoina ovat hotelli Salomonsaarilla sekä takaumissa Yhdysvaltain keskilänsi ja toisen maailmansodan aikaiset taistelulennot Tyynellämerellä.
Myös tarina on kansainvälisen lukuromaanin tasoa: muistot sodasta ja ystävistä, parisuhteista ja taisteluista ovat sellaisia, jotka puhuttelevat laajaa yleisöä. Jack on kelpo päähenkilö, joka asettuu siihen sympaattisten, sodan sirpaloittamien mieshahmojen jatkumoon, joita tällainen kirjallisuus tuottaa ja jollaisia lukijat usein rakastavat. Jackin lapsuuden ja nuoruuden kuvaus ihastuttaa: mennyt ja nykyisyys kohtaavat Jackin persoonassa.
Hietala kirjoittaa tunteikkaasti, muttei liian. Kieli on paikoin kömpelöä, mutten tiedä millaista alkuteksti on ollut; luenko Hietalan vai suomentajan kieltä? Sinänsä Raudaskoski on kääntänyt romaanin ihan mallikkaasti, mutta esimerkiksi alun lainauksen tunteiden "sedimentin" olisi voinut korvata vaikka kerrostumilla. Aivan kaikki muutkaan romaanin osaset eivät sovitu yhteen. Hotellivieraiden tarinoissa on paljon tarttumapintaa, mutta en usko että romaani olisi kärsinyt, vaikka joku kokemus olisi jätetty pois. Taistelukohtaukset ovat vetäviä, mutta on tietenkin lukijasta kiinni, minkä verran niistä saa irti. Minä en tempautunut mukaan ilmataisteluihin, mutta moni bloggaajakollegani on viehättynyt niistä. Hyvin kirjoitettuja, paikoin henkeäsalpaavia ne toki ovatkin, Hietala selvästi tuntee sen mistä kirjoittaa.
Kokonaisuudessaan Hietalan romaani on sympaattinen ja sujuvalukuinen. Siinä on Tyynenmeren aaltojen kimallusta, suomalaislukijoille pientä tekstuaalista bongattavaa, sodan pauhua ja kaiken lisäksi aivan erityistä elokuvallisuutta. Hotelli Tulagin näkisin mielelläni valkokankaalla tai televisioruudusta.
--
Hotelli Tulagin ovat lukeneet muun muassa Isa, Hemuli, Linnea, Norkku, Maija, Zephyr, Satu ja Tani.